tiistai 14. marraskuuta 2017

TeRRRve!

Reiska-koiramme täytti kaksi vuotta tuossa kuukausi takaperin. (Simon korjaus: "nirepakat isuakuuk assout") Tässä on nyt toista vuotta koiran kanssa eletty. Moni asia on muuttunut, minussa. Ei niinkään Reiskassa tai Simossa.  
Edelleenkään en pidä itseäni koiraihmisenä. En lue koiralehtiä enkä ole hurahtanut mihinkään tiettyyn ruokasuositukseen tai kasvatusideologiaan. Facebookin koirasivustoihin kuulun ja niitä juttuja luen ja ihania kuvia katselen, mutta ajattelen silti, että koira on koira. Yksi perheenjäsen, ei muiden yläpuolella. Ja silti eläin, ei ihminen. Emme harrasta mitään koiran kanssa, ei käydä hieronnoissa tai kylpylöissä. Koirapuistoissa käydään eripuolilla Suomea, ja siellä en todellakaan tunnista erikoirien rotuja tai sukupuolta. Rapsuttelen niitä koiria, jotka tulevat tervehtimään ja juttelen ihmisten kanssa koiriin liittyvistä asioista, mutta varmasti puoliakaan en niistä jutuista ymmärrä. Ihmiset ovat mukavia ja koirat on ihania, kunhan eivät sitä kuolaa pyyhi minuun…

Koiramaailma on kyllä muuttunut tässä muutaman vuosikymmenen aikana. Muistan lapsuudessa, kun käytiin hakemassa naapureiden koiria lenkille. Saatettiin siis mennä lähes tuntemattomien ihmisten ovikelloa soittamaan, että saanko käyttää teidän koiraa ulkona. Lähes poikkeuksetta koirat annettiin meille lapsille mukaan ja niin me ulkoilutettiin niitä pitkin kyliä. Vastaan tuli paljon muita koiria ja koirat saivat haistella ja leikkiä keskenään. En muista, että minua olisi ikinä varoitettu omistajien puolesta, että koira ei saa vetää hihnassa tai haistella muita koiria, olla nykykielellä siis remmirähjä. Saati, että olisi annettu kakkapussi mukaan ja pyydetty keräämään kakat ja etsimään koirankakkaroskakori jostakin. Koiria me juoksutettiin, vedettiin, kiljuttiin ja huudettiin, käytettiin kotona ja annettiin mitä lie syötävää jääkaapista. Koiria oli kaupan pihoilla odottamassa, kun ihmiset kävivät kaupassa ja siinä niitä ohikulkiessa jututti ja rapsutti monikin ihminen, aikuinen tai lapsi. Samoin olivat vauvat vaunuissaan ja jos joku vauva siellä itki, niin minä ainakin lapsena menin heiluttamaan vaunuja ja juttelin vauvalle, että kohta se äiti tai isä sieltä tulee. Ei onnistu tänäpäivänä ei! 
Itseni tekisi mieli melkein aikuista lastanikin taluttaa flexissä tuolla ulkona, ettei pääse yksinään tekemään mitään pahuuksia :)
Tuohon aikaan koirat saivat olla myös leikkipuistossa samaan aikaan lasten kanssa. Nykyään ovat leikkipuistot missä ei saa olla koiria ja koirapuistot missä yleensä ei suvaita lapsia. Nuorisohan ei saa näinä päivinä olla enää missään, paitsi ulkona hiljaa ja näkymättöminä. Vanhukset pidetään hiljaisina sisällä. Mikään ikäryhmä ei saa sekoittua keskenään, saati sinne sekaan vielä eläimiä....huh huh!

Koirapuistoja me siis kierrämme aktiivisesti eri puolilla maatamme. Yksi parhaimmista koirapuistoista löytyy Jyväskylästä. Siellä on mukavia ihmisiä ja paljon koiria. En ole siellä törmännyt hirveästi mihinkään omituisiin sääntöihin, enkä myöskään siihen, että meitä katsottaisiin jotenkin kieroon, kun ei olla paikkakunnalta. Osassa paikoissahan koirapuisto tyhjenee, kun me tulemme paikalle. Johtunee varmasti siitä, koska Reiska ei ole osannut kouluttaa meitä narunjatkeita koiraihmisiksi. Sellaiseenkin ihmeeseen törmättiin Reiskan kanssa juurikin tuolla Jyväskylän puistossa, että politiikan porukka oli jalkautunut oikein koiraihmisten keskuuteen ja jakoivat Lennu-koiralta terveisiä koirille, eli herkkutikkuja. Varokaa vaan leikkipuistojen ihmiset, kohta jaetaan sielläkin vauva-herkkuja. No ainahan Reiskalle herkut kelpaa ja Lennukin olisi varmasti mukava leikkikaveri, harmi kun ei ollut mukana.

Reiska on nyt parivuotias, palliton uroskoira. Hyvinkin kiltti, ja seuraa minua joka paikkaan. Haluaa olla mukana kaikessa, ja onkin. Kotikoira, joka asuu kahta kotia ja sujuvasti reissaa ympäri suomenmaata asuntoautolla kanssamme. Reiska on varmasti yksi eniten matkustavista koirista suomessa, näin veikkaisin. Sopeutuvainen kaikkiin ihmisiin, erilaisiin paikkoihin, elämänrytmin muutoksiin ja syö mitä sattuu olemaan tarjolla. Hyppii ärsyttävästi kaikkien ihmisten päälle, koska haluaa antaa pusuja (ja nuolla mahdolliset ruoanjäämät suupielistä). Tunkee sänkyyn nukkumaan, vaikka se on kielletty paikka, ainakin Simon mielestä. On joka paikassa menossa ensimmäisenä suunapäänä, ja edessä tietysti koko ajan. Haukkuu ja heiluttaa häntää samanaikaisesti yrittäen olla siis pelottava. Varastelee ruokia pöydiltä. Kerjää jatkuvasti, ja se tuottaa myös tulosta. Joka kyläpaikassa on ensimmäisenä jääkaapilla, että mitäs tänään herkuteltaisiin? Tiputtelee karvojaan joka puolelle kaikkia meidän asuntoja. On rasittava ja raivostuttava, mutta silti rakastettu ja rakastettava.

Reiska Rakastaa imurointia. Eli kun imurin käynnistät, niin heti se on edessä, että ”imuroi mua, imuroi mua, imuroi mua”. Mutta otappa kynsisakset esille, silloin Reiska on kadonnut pienelle sykkyrälle jonnekin nurkkaan. Simo pitää kiinni, lähes makaa Reiskan päällä. Minulla on sakset ja otsalamppu ja yritän vääntää itseni mitä kummallisimpiin asentoihin, että saisin kynnet leikattua. Joka kynnen kohdalla Reiskalta pääsee oikein draamaitku, kuulostaa varmasti siltä, että henkeä viedään. Mutta joka kerta kaikki kynnet saadaan leikattua. Kaikki kolme ollaan hikimärkiä ja Reiska juoksee pakastimelle odottamaan luuta, minkä saa yleensä palkaksi tästä hommasta. Näyttää tietysti siltä, että mitään ei olisi tapahtunut. Ja olen lukenut kyllä, että aloitetaan kynsienleikkuu koiran kanssa ensin näyttämällä sille saksia ja sitten muutaman viikon päästä niillä saksilla kosketaan jo kynsiä. Herkkuja annetaan tietysti joka välissä. Sitten leikataan yksi kynsi kerrallaan, niin, että koira on rauhallinen ja saa siitä herkkuja palkaksi. Ja sitten kolmen vuoden päästä tuolla menolla pääset eka kerran leikkaamaan kaikki kynnet rauhalliselta koiralta. Juu Ei! En jaksa odottaa, enkä opettaa. Ne leikataan silloin, kun minä niin sanon. Joko hyvällä, tai vähemmän hyvällä. Sama suihkun kanssa, sinne mennään silloin, kun koira on likainen. Eihän Reiska suihkusta tykkää, mutta kyllä se itsensä pestä antaa, kun sinne suihkuun se ensin pakotetaan. Minun kärsivällisyys ei riitä mihinkään houkutteluun ja sirkustemppuihin. Sama lapseni kanssa hänen ollessa pieni. Kyllä hiukset pestään ja kastellaan aina suihkussa, halusi hän tai ei. Ja kynnet pitää myös leikata, sitä ei lapselta kysellä. Paljon on siis vapauksia, koiralla ja pojalla, mutta tietyt asiat tehdään, halusivat he sitä tai eivät. Ei nuo kumpikaan mitenkään traumatisoiduilta vaikuta tänäkään päivänä.

Reiska tunnistaa myös ihmisiä nimeltä. Kun me keskustelemme Simon kanssa, niin muutaman ihmisen nimeä pitää jopa välttää, koska Reiska saattaa syvästäkin unesta herätä ja saada hepulin, että missä, missä, missä on esim. Yölinnun valomies Eerikki? Jee!! 

Reiska rakastaa myös kissoja. Naapurinkissa on monta kertaa kynsillään huitaissut Reiskaa, samoin eräässä kyläpaikassa käydessämme monet kerrat, mutta ei Reiska ole moisesta välittänyt. Se vaan haukkui ja heiluttaa häntää, että ”leikitään, leikitään, joooookoooo!” Yks päivä kotona radio oli päällä ja siellä alkoi keskustelu kissoista. Reiska nukkui eri huoneessa, mutta kuullessaan sanan ”kissa” radiossa, niin hyppäsi haukkumaan ja vinkumaan radiolle, että missä on kissa? Meidän mielestä Reiska on siis fiksu ja ymmärtää puhetta, jonkun toisen mielestä on varmaankin vaan tyhmä.

Koiraihminen en siis edelleenkään ole, mutta Reiskaihminen kylläkin. (niin ja kovasti jo seurailen netistä, että jos otettaisiin toinenkin koira Reiskalle kaveriksi.....sellainen pieni Urpo olis kiva.)

-Päivi

Jaahans! Long taim, nou rispekt..

Pitkästä aikaa taasen kirjoittelemassa, ja aiheita nuppi turvollaan. Tänään aiheena tämmöistä.
Sukupuolineutraalius:

Tämä surkuhupaisa aihe on nyt noussut tapetille jo monessakin eri yhteydessä, ja henkilökohtaisesti hyvin monessa kohtaa vallan tavattoman hauskasti, jopa älyttömän hauskasti. Aivan sinänsä älyttömyydestä ei kait voida puhua, mutta läheltä liippaa.
Kaikkein parhaimmin tästä koko hässäkästä ovat varmasti hyötyneet, ehkäpä jopa rahallisesti, suomen koomikot, ständappaajat yms., mikä on mielestäni täysin oikein! Erityisesti nostan hattua Noin viikon uutisten Jukka Lindströmille, ja ylipäänsä juttunikkari Iikka Kivelle. Liikennemerkkejä ja ammattinimikkeitä liipanneista keskusteluista on osattu kyllä vääntää vaikka mitä. Noh, olkoon miten on, koko kansan etuahan tällä ehkä ajetaan. Suurimman edun kuitenkin varmasti saavat ne, jotka saavat näistä jutuista itsensä nauramaan ja muutenkin hyvälle tuulelle. Tämä se kasvattaa kansanterveyttä, yleistä hyvinvointia yms. Tästähän hyvinvointiyhteiskunnassa on kaiketi kyse.
Eikös tämä koko soppa ole jotenkin Eu:sta kotoisin?

Tässä taannoin eräässä pohjoispohjanmaalaisessa suurkaupungissa liikkuessani (en toki tarkoita Oulua, vaikka Päivi kävikin labrakokeissa, omassa kotikaupungissaan) havahduin seuraavaan epämiellyttävään asiaan, joka on jopa laajentunut valtakunnalliseksi. Erästä maapallomme asukaslajia kohtaan on sallittu nöyryyttäviä merkkejä etelästä pohjoiseen. Tästä todellakin oikeen ”itteppäisen aasin silta” seuraavaan aiheeseen:

Rotupuolineutraalius:



Jos tunnistat tästä kuvasta omasi, tai muuten vain tuntemasi niin viattoman, ystävällisen, lojaalin, kaikkien ystävän, mustan Labradorinnoutaja-merkkisen koiran, niin nyt barrikaadeille!!
Mistä on tällainen ”kakkaamattomuuskieltomerkki” oikein on kotoisin?
Kaikkiko muun rotuiset koirat saavat kyseiselle alueelle tehdä tarpeensa, mutta ei mustat labbikset? Keltaiset ja ruskeat labbikset, sisuhauvat, berhanttilaiset ym. tervetuloa! Eihän tämä voi näin mennä!
Jos kyseisessä kuvassa olisi vielä pinkki panta, niin minä, Reiska ja lakimiehemme olisimme jo käräjäsalissa haastamassa koko maata ja hallitusta yksilönvapauden riistosta. Repikää tästä!
-Simo

Reiskalta terkkuja kaikille:



torstai 11. toukokuuta 2017

Pinokkiolta ja Matilta unohtui pari faktaa Seiskan jutusta.

Paremminkin olisi aamu voinut alkaa, mutta mennään sitten tällä mitä tuli, vaikka ei tilattukaan :) Saimme tiedon Seiskassa julkaistuun juttuun, ja yhteistuumin päätimme kommentoida asiaa täällä blogissamme. Molemmat kirjoitettiin omilla koneillamme kommentit (tai no jos tarkkoja ollaan niin Simo kirjoitti Päivin koneella, ja Päivi kirjoitti Simon koneella) näkemättä toistemme kirjoituksia. Yleensä muokkaamme kirjoitukset toisiemme tekstiin sopiviksi, mutta nyt päätimme julkaista nämä toistemme tekstejä muokkaamatta. 

Tässä Simon teksti: 

No woe helewata, helewata!

Pitäsköhän mennä ostamaan suomen paskin lehti, ja pistää se tonne leikekirjaan muitten lehtijuttujen sekaan? Haha..
Kyllä taas käännetään puukkoja haavoissa, mutta lunta tupaan vaan.

Kommentoin tässä nyt muutamia asioita, joita veljeni Matti ompi, todennäköisesti vaimonsa avustuksella, niin vuolaasti todistanut oikeiksi Seiskalle. Tämä on faktaa, ei minkään seiskan urpo-toimittajan kynäilemää:

”Simo ja Matti perustivat Yölinnun porissa 1992”

-Paskaa, sillä Yölinnun perustin kyllä minä, ja se ei tapahtunut Porissa.

”Pääsyy potkuihin oli, että Simo halusi Matin palkkaosuuden itselleen…”

-Paskaa, tai osittain totta. Asuntoni on pantattu yhteisen lainamme takia, ja se ei ole ainut yhteinen laina. Matin henkilökohtaisen lainankin takaajana olen, ja näitä tässä on yli 100 000€. Matin ollessa töissä, ja saadessa palkkaa, ei lainojen lyhennyksiä kuulunut. Olen itse maksanut suuria summia vähennyksiä, ja vastapuoli juurikaan mitään. Näiden maksamiseen tarvitaan nyt sitä Matin palkkaa, elän säästöliekillä, kuten ennenkin. Se minkä takia lainaa tarvittiin sillä tavoin, että asuntoni pantattiin, ja mitä sillä saatiin, ei ole selvinnyt mulle vieläkään useista kyselyistä huolimatta. Nyt vaan maksellaan kiltisti jo kerran maksettua. Humalassa oleva ihminen vaan raahataan pankkiin, ja nimi paperiin.

Saanen huomauttaa vielä, että mm. vuonna 2015 tein M.Silmu Oy:n ”palkkalistoilla” noin 40 keikkaa, ja veroplanketissa lukee että M. Silmu Oy on maksanut mulle vuoden aikana n. 5000€ bruttona. Nopea laskutoimitus: 5000-verot(35%) jaettuna 40:llä=81,25€. Siitä pois polttoainekulu, vaikkapa alakanttiin 30€, ruoka ja tupakkiaski 20€, niin lopputulokseksi jää noin 31,25€. Repikää siitä. (Tämä laskelma on yläkanttiin, n. 25€ tais olla oikea laskelma..) Muistan kautta rantojen kuulleeni moisen lausahduksen:”Ei se mitään palkkaa tarvii, onhan sillä niitä säästöjä..” NO, NIIN OLI!

”Porista kantautuneiden vinkkien mukaan laulaja on usein nähty paikallisissa kapakoissa keskellä viikkoa..”

-No voi heerran jeestas! Olisin kyllä kapakissa varmaan mieluummin viikonloppuna, en keskellä viikkoa. Mutta sattuneista syistä nyt viikonloput menee keikoilla, ja viikonloppua vietetään sitten vaikka keskellä viikkoa. Ja sitäpaitti, mitä se kenellekään kuuluu, mitä vapaa-aikanani teen. Nyt tulee 2v. siittä, kun keikoilla en ole pisaraakaan ottanut. Minut ”tuntevat” henkilöt väittävät muuta. Peiliin olisi heillä katsominen.

”Potkujen syynä olivat raha, Päivi ja alkoholi..”

-Osittain paskaa. Jos joku mua on tukenut ihan oikeasti juopottelun hillitsemiseksi, niin se on Päivi. Se minkä takia oon saanu vittumaisen leiman itselleni tietyissä piireissä on, että nyt ollessani jollakin tapaa kuosissa, pystyn ajattelemaan myös itse, pitkästä aikaa. Tämäkös kaikkia tehtailijoita harmittaa. Rahahommatkin rupesi kiinnostamaan; paljon tekee, mutta mitään ei saa..

-Yölintu Oy:n ollessa ”elävien kirjoissa” olin toimitusjohtajan ominaisuudessa siinä. Silloinen kunto oli niin heikko, että eipä juuri mikään kiinnostanut. Yritin kysellä Matilta useaan otteeseen firman asioista, ja mahdollisista palkoista yms. ilman juurikaan vastakaikua saamatta. Parhaimmillaan puhelut päättyivät siihen, että oli pakko laittaa luuri kiinni, ettei tulla lankoja pitkin kurkkuun kiinni. Nyt sitten on edessä n. 200 000€ kaikenmoisia rästejä, joita Matti ei ole hoitanut. Toki mun olisi pitänyt olla tietoinen asiasta, mutta kunto nyt oli, mitä oli. Tulee vaan mieleen, että oliskos tossa pikkusen taasen janteria käytetty hyväksi. Antaa mennä vaan, konkkaan se menee, juoppo maksaa…?

- Mitähän sfiidua toi lähipiiri tarkoittaa? Lähipiiri kertoo, lähipiiri paljastaa, lähipiiri vihjaa, lähipiiri sitä sun tätä…? Typeräksi termiksi vahvistanee tuo itsensä päivä päivältä enemmän. Mä toivoisin että mun lähipiiri ei kuuluisi noihin kategorioihin, toivomus tietty vaan. Remonttiin taitaa mennä koko piiri..

-Jos rakentaa koko elämänsä Yölinnun varaan, kannattaa siitä myös huolehtia. Niin henkisesti, kuin tässä tapauksessa myös taloudellisesti.

Matin kommentti: ”Aikalailla noin se asia on mennyt…”

”Alkoholistin arki päivä päivänsä jälkeen ei ole aina ihan selvä juttu. Se uusi päivä selviää sitten tullessaan.”(S.S. 2017)


PS: Hei haloo? Siis, lähipiiri paljastaa että olin kääntänyt selkäni Matin auttamiselle mun alkoholismin kanssa? Eihän siihen mitään auttajaa oo tarvittu. Oon kyllä ihan itse joka tölkin saanut auki, ja pullosta sytkärillä korkin pois. Taisi ollakkin niin, että joku on kääntäny selkänsä mulle, ja toivovansa pah..parasta…? SSMT.

-simo

Tässä Päivin teksti:
V**TU
En edes tiedä mistä aloittaisin, huoh! Seiska-lehti uutisoi tänään syitä miksi Matti Silmu on erotettu Yölintu-bändistä. Otsikossa sanotaan, että syynä on ”viina, raha ja nainen” Miksikö asiaan kommentoin? No koska minä olen tuo nainen.

Kuten aiemminkin olen kertonut, olemme Simon kanssa tunteneet toisemme parikymmentä vuotta. Olen tiennyt Simon alkoholiongelmasta jo pitkään, ja tukenutkin häntä asiassa jo paljon ennen kuin olemme aloittaneet yhteisen elämän pariskuntana. Tiedän myös, että Matti on tukenut Simoa paljon taistelussa alkoholia vastaan. Matti on tukenut myös minua, kun Simo oli heikoimmillaan. Mutta, mutta… samalla Matti on pyörittänyt kahtakin yritystä Yölintuun liittyen, ja kaikkihan me tiedämme, että heikoin tuloksin. Ja syy ei ole yksin Matin, mutta syy ei ole myöskään yksin Simon. Kun seiskan jutussa sanotaan, että konkurssin syynä on kymmenet pieleen menneet keikat, niin se on paskapuhetta. On vain muutama keikka mistä on jäänyt keikkapalkkio saamatta Simon huonon esiintymiskunnon vuoksi. Useampi keikka on toki peruttu, mutta faktahan on se, että jos ei ole keikkaa niin ei ole kulujakaan. Tai sitten ne kulut tulee jostakin ihan muualta…. Siitä olemme saaneet tietää ihan lähiaikoina vasta. Simo varmaankin kertoo matematiikkaa enemmänkin.

”Simo antoi Matille potkut” Tämähän on täysin tyhmä lause. Ei Matti ole ollut Simolla töissä. Molemmat olivat samalla ohjelmatoimistolla töissä. Ja tilanne meni siihen pisteeseen, että Simo sanoi työnantajalleen, että hän ja Matti ei samaan työpaikkaan enää mahdu, kumpi lähtee?
"Minä vaikutin potkuihin?!?" No tavallaan kyllä, en jaksanut enää katsoa sitä kuinka pahalta Simosta tuntui, kun joka viikko tulee jotakin vittuiluviestejä ja syytöksiä siitä kuinka vuosia sitten Simo on kaiken sössinyt. Ei alkoholismia paranneta sillä, että muistellaan ikuisesti vanhoja asioita ja mokia, tärkeämpää on mennä eteenpäin ja ottaa vastuu omista tekemisistään tässä hetkessä ja tulevaisuudessa. Sen siis todellakin myönnän, että Simoa olen tukenut siinä, että hän alkaisi ottamaan vastuuta itsestään. Toteuttaisi sitä mitä on aina halunnut ITSE tehdä. Ja niin hän on toiminutkin, mutta se ei tunnu kelpaavan. Eräs alkoholiongelmasta kärsivä ystävämme sanoikin, että yleensä läheltä löytyy myös ihmisiä, joita vituttaa, kun alkoholistilla meneekin hyvin.

”Simo halusi Matin rahat itselleen.” Lausetta olisi voinut jatkaa sillä, että totta. Halusi ne rahat itselleen, että saa maksettua Matin velan, ja Matin ja Simon yhteisen velan pois. Koska Matti ei velkaosuuttaan itse hoitanut. Niin ja velan panttina on Simon talo, jonka pankki vaatii itselleen. Itseasiassa suhteemme alkuaikoina, kun en vielä ollut kaikista asioista perillä. Sain Matilta ilmoituksen, että huomenna Simo pitää saada pankkiin ”suht hyvässä kunnossa”. (niinä aikoina sellaista päivää ei ollut edes) Kun kysyin, että missä asiassa pankkiin olette menossa, niin vastaukseksi sain, että haetaan pieni laina firmalle, että saadaan jätkien palkat maksettua. Nooh, tuo laina oli lähes 100 000€, että kyllä on soittajan palkat kovia!?! Ja tuostakin lainasta oli Matille lohkaistu vielä joku omakin osuus, mihin lie mennyt?!? Samaan aikaan Simo ei saanut palkkaa ollenkaan……tai no taisi saada jonkun kympin/keikka. Pitäisikö kertoa sekin juttu, kun yksi päivä velipoika haki Simon auton, joka oli heidän äidin käytössä, myi sen pois ja vaihtoi halvempaan. No ihan ok, äiti ajaakin mielellään pienemmällä autolla……mutta näkikö Simo niitä välirahoja missään?!? No ei nähnyt ei….

Edelleenkin noita velkoja ilmaantuu ovista ja ikkunoista, eikä ole hajuakaan mistä ne on syntyneet. Mutta onneksi Simo seisoo nyt omilla jaloillaan, ja kyllä ME ne asiat saadaan selvitettyä. Joko menettämällä kaiken tai parhaassa tapauksessa jotakin myös jää, mutta suunta on silti eteenpäin. Tehty mikä tehty, asiat pitää silti hoitaa. Toivon mukaan velipoika hoitaa myös velkansa joskus takaisin Simolle.

”Minä olen mukana kaikilla keikoilla.” No niin olenkin, ketä se haittaa? Me yhdessä niin haluamme toimia. Olen siellä Simon tahdosta ja hänen tukenaan. Onko se väärin? Keneltä se on pois? Voin käsi sydämellä sanoa, että nämä parin vuoden aikana tehdyt keikat ovat menneet kokoajan loistavasti, ja jos en olisi paikalla ollut niin liekkö ne keikat olisivat edes onnistuneet? Saisimmeko elää elämäämme meille parhaaksi katsomallamme tavalla? Ja odottakaan vaan, kyllä minä vielä oikeitakin töitä siellä keikoilla aion tehdä, kunhan asioita saadaan selvitettyä…….jos vaikka kitaristiksi alkaisin….voishan Simo opettaa minutkin sitä soittamaan 😊 (vitsi, vitsi…..jonka oikea lähipiiri ehkä ymmärsikin)

”Keskellä viikkoa nähty kapakoissa.” Onko se joku ihme? Simo on töissä lähinnä viikonloppuisin, selvinpäin, kuten yleensäkin ihmiset töissä olevat. Siellä hänen töissä kyllä porukka humalassa rellestää, mikä on toki hyvä asia, ja Suomessahan viikonloppuisin on lähes suotavaa olla kännissä. MUTTA oleppa viikolla baarissa, niin johan siitä haloo nousee?!? Kai jokainen saa vapaa-ajallaan tehdä mitä tahtoo? Monellakohan ihmisille Suomessa töitä olisi, jos työpaikka velvottaisi, että vapaalla (eli yleensä viikonloppuna) et saa olla baarissa ja et ainakaan saa olutta juoda!?!

Ihmeellistä tuossa seiskan jutussa on myös tuo ”lähipiiri” Mikä ihme se lähipiiri on? No tässä tapauksessa tiedän kyllä, koska jutussa lähipiiri kertoo semmoisen asian mitä ei tiedä kuin…….no se yksi ex-lähipiirin ihminen 😊

-päivi

Saanen huomauttaa vielä, että aikoinaan suostuin jopa siihen, että Matti ei "henk.koht. syistä" pääse keikoille, mutta palkkaa maksetaan kuitenkin. Herää vain kymysys, että mistä on kymysys? Kuka vie, ja kenen rahat? Kymysympähän vaan.. -Simo